Päätän kauteni Taiteilijat O ry:n puheenjohtajana tämän vuoden loppuun. Vuonna 2013 aloitin Taiteilijat O ry:ssä hallitusjäsenenä ja puheenjohtajana vuonna 2016. Nyt sääntömääräiset kauteni ovat tulleet täyteen. Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia yhdistyksen jäseniä. Ilman teitä mikään toiminta ei olisi mahdollista. Jäsenet tekevät yhdistyksen! Erityiskiitos kuuluu hallituskumppaneille ja monien työryhmien jäsenille, joiden tekemä pyyteetön työ mahdollistaa yhdistyksen isojen ja pienien projektien toteutuksen.
Oman hallitustyöskentelyni aikana Taiteilijat O ry on vahvistanut profiiliaan taideteollisen alan kuvataiteen ammatillisena järjestönä. Jatkuvana ja edelleen kehittyvänä projektina aloitettiin OHO Opitaan yhdessä! -hanke vuonna 2013. Hankkeen puitteissa on tänä syksynä aloitettu Taidekummi-pilottikokeilu. Kahdessa helsinkiläisessä leikkipuistossa on tehty taidetta ja opittu suomen kieltä taidekummien opastuksella.
Isoin oman kauteni aikana toteutettu projekti oli ilman muuta Olo–Mærkbart -kiertonäyttely Suomessa ja Tanskassa 2016–2017. Näyttely esitteli uusinta pohjoismaista taideteollisen alan nykytaidetta. Mukana oli teoksia suomalaisilta ja tanskalaisilta taiteilijoilta. Kimmokkeen yhteispohjoismaiseen kiertonäyttelyyn antoi kahden taideteollisen alan yhdistyksen juhlavuosi. Vuonna 2016 Taiteilijat O ry täytti 10 vuotta ja hankkeen yhteistyökumppani tanskalainen Danske Kunsthåndværkere & Designere 40 vuotta. Tämän hankkeen aikana tuli erittäin selväksi se, että yhteistyösopimukset on aina syytä laatia kirjallisina. Myös emojärjestömme Ornamon tuki tuli monessa asiassa tarpeeseen.
Liityin itse Taiteilijat O ry:hyn heti sen perustamisen jälkeen. Muistan hyvin, kuinka iloinen olin siitä, että alamme taiteilijoille oli lopultakin oma järjestö. Tavallaan löysin henkisen kotini. Oma taiteilijaidentiteettini on rakentunut nimenomaan materiaalini keramiikan ympärille. Ymmärrän kyllä, ettei materiaalipohjaisuus kaikkia yhdistyksemme jäseniä samalla lailla puhuttele. Käsitteellisenä lähtökohtana taideteollisuuden perinteet meitä kuitenkin yhdistävät. Itse näen alamme taiteella olevan paljon annettavaa nykykuvataiteen kentässä. Ilman omaa yhdistystä jäisimme helposti yksittäisinä henkilöjäseninä jalkoihin sekä kuvataidejärjestöissä että emojärjestössämme Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:ssä. Taideteollisen alan kuvataiteen erityispiirteitä ei hyvästä tahdosta huolimatta välttämättä osata huomioida sen enempää kuvataiteen kuin muotoilunkaan kentillä. Siksi oma yhdistys ja yhdistyksen edustus laajasti eri toimielimissä ovat tarpeen.
Yhdistyksenä pystymme vaikuttamaan taidetoimikuntien jäsenvalintoihin, ottamaan kantaa taidepoliittisiin kysymyksiin ja parantamaan alamme taiteilijoiden ammatillisia edellytyksiä. Ei ihan huonosti pieneltä toimijalta.
Halu työskennellä alamme taiteen hyväksi toi minut mukaan Taiteilijat O ry:n hallitustyöhön. Juuri siksi on erittäin hyvä, että yhdistyksen hallitusjäsenten kausien määrä on säännöissä säädelty. Kenestäkään ei pääse kehittymään yksinvaltiasta yhdistyksessä. Halu työskennellä jonkin asian hyväksi voi sokaista kenet tahansa näkemästä sitä, milloin on annettava matkan jatkua. Yhdistyksessä kukaan ei ole korvaamaton. Työtä alamme taiteen hyväksi jatkan tulevaisuudessa muilla tavoin ja Taiteilijat O ry jatkaa ponnisteluja alamme taiteen edistämiseksi omalla polullaan. Onnea matkaan!
Kuvassa puheenjohtaja Miia Kallio kotonaan kera kiitoskukkien. Tiedoksi ihmettelijöille: otsikointi on peräisin Douglas Adamsin Linnunradan käsikirjasta liftareille (The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy).
Blogikirjoitusten kirvoittamia ajatuksia voi jakaa ja keskustelua jatkaa Taiteilijat O:n Facebook-sivuilla.